Strategian, liiketoiminnan ja kilpailun mallintamisen visuaalisuus
"Strategiamallin ero perinteiseen dokumenttipohjaiseen strategiasuunnitelmaan on sisällön muuttaminen ja iterointi. Mallia voidaan muuttaa elementti kerrallaan, ja muutos voidaan näyttää visuaalisesti. Dokumentissa muutos on vaikeammin hahmotettavissa.
Lisäksi malli mahdollistaa tapahtuneiden muutosten esittämisen visuaalisesti vaikka aikasarjana, skenaarion projisoinnin tulevaisuuteen tai eri skenaarioiden vertailun.
Strategiamalli on käytännössä tärkeä viitekehys iteratiiviselle strategiaprosessille ja toisin päin, iteratiivinen strategiaprosessi on vaikea toteuttaa tehokkaasti ilman strategiamallinnusta.
Strategia dokumenttina on lähtökohtaisesti käyttökelvoton jatkuvaan strategian iteroimiseen, jossa pitää hahmottaa eri asioiden syy–seuraussuhteita." (s. 204-205)
Taulukko 11. (s. 205)
Visuaalisuus
Liiketoimintamalli on yleisesti käsitelty käsitteellisenä ja tekstimuotoisena esityksenä. Pääasiassa erilaiset liiketoimintamallin määritelmät käsittelevät mallin sisältöä ja niiden luokitteluja. Vähemmän on kiinnitetty huomiota itse mallintamiseen visuaalisena kuvauksena ja systeemiteoreettisena ilmiönä.
Erilaisia "tippaleipä"kuvioita on piirretty fläppitaululle jo jonkin aikaa ja mallin [kuvan] todetaan yleisesti parantavan kommunikointia. Joitakin teorioita on mallintamisesta julkaistu, mm. Porterin Activity System, mutta ne ovat selkeässä vähemmistössä suhteessa strategian sisältöön.
Strategian ja liiketoiminnan mallintaminen ei ole kuitenkaan "piirtämistä" vaan vaikeiden asioiden yksinkertaistamista ja asioiden loogisia syy-seuraussuhteita sekä kokonaisuuksia. Mallintaminen vaatii edistynyttä systeemiälyä - pitäisi olla matemaattis-loogista kykyä hahmottaa laajoja kokonaisuuksia ja toisaalta kykyä poimia nopeasti tärkeät yksityiskohdat malliin sekä rakentaa loogiset syy-seuraussuhteet.
Meitä on kuitenkin moneen lähtöön ja tärkeiden asioiden tunnistaminen suuresta massasta on vaikeaa. Pahin "mallinnus", jonka tiedän konsultin tehneen, sisälsi 37 elementtiä ängettynä yhdelle kalvolle... fontilla 7. Ydintä ei oltu selkeästikään löydetty.
Käytännössä tämä edellyttää visuaalista hahmottamista (mm. videopelaamista), strategiateoriaa ja käytäntöä. Juuri näistä aineksista lähti liikkeelle idea strategian visuaaliseen mallintamiseen, jossa yhdistyvät kaikki aikaisemmat viitekehykset tasapainoitetuista mittaristoista aktiviteettijärjestelmiin, uusi verkkopohjainen esitysteknologia ja systeemiäly.
Visuaalisuus on täällä jo tänään, mutta juuri strategian ja liiketoiminnan mallintamiseen se ei ole vielä ehtinyt... paitsi nyt 
Visuaalinen esittäminen, kyky lukea (liikkuvaa) kuvaa ja visuaalinen hahmottaminen ovat jatkuvasti lisääntyviä ilmiöitä. Elämme yhä enemmän visuaalisessa maailmassa, joka mahdollistuu yhä parempien animaatio- ja 3D-teknologioiden kautta. Jokainen voi luoda paremmin ymmärrettäviä ja esitettäviä strategiamalleja. Jostain luin, että videopelaajien keski-ikä on 35 vuotta.
Itsekin tunnustaudun kyseiseen ryhmään ja samalla vedän pelaajien keski-ikää koko ajan ylöspäin. Omat kokemukset lähtevät Vic-20:sta ja kuuslankusta. Ensimmäinen itse lehdestä koodattu peli oli Dungeon Master. Todellinen alkuvaiheen hitti oli ehdottamasti Space Invaders! Sitten tuli kuvioon kaupungin rakennuspeli Sim City. Nykyisistä peleistä suosikkeja ovat autopelit Colin McRae Rally ja Need For Speed Underground. Jälkimmäinen ainakin kehittää näkemään selkeästi kaukana vastaan tulevat tapahtumat, kun kadulla ajetaan 250 km/h... ja samalla kykenee reagoimaan sivukadulta eteen tulevaan autoon. 
